Mikkelinpäivä
2.10.2011 saarnana opetusta enkeleistä. Lähteenä internetin sivustoja, kuten Askeleen enkeliasema ja ortodoksinet ja wikipedia. Teija Laine
Enkeleitä, onhan heitä?
Vanhan ja Uuden testamentin mukaan on selvää, että enkeleitä on. Raamattu todistaa enkelien olemassaolosta 1.Mooseksen kirjasta Johanneksen ilmestyskirjaan saakka. Evankeliumeissa ja Apostolien teoissa on enkeleistä useita mainintoja. Luotu maailma on paljon laajempi kuin omassa näkökentässämme oleva todellisuus. Enkelit ovat osa luotua maailmaa. He ovat elävän Jumalan luomia olentoja. Luukkaan evankeliumissa arkkienkeli Gabriel ilmaisee itsensä: "Minä olen Gabriel, yksi niistä, jotka seisovat Jumalan edessä." (Luuk.1:19).
Tunnetuimmat enkeliryhmät ovat: 1. Arkkienkelit eli ylienkelit: Gabriel, Mikael 2. Kerubit 3. Serafit
Arkkienkeli (< kreik. αρχάγγελος, "ensimmäinen sanansaattaja”.
Raamatussa arvonimeä arkkienkeli (joissakin käännöksissä, kuten KR-92, ylienkeli) käytetään vain Mikaelista. Hänet samoin kuin Gabrielkin mainitaan Vanhassa testamentissa nimeltä ainoastaan Danielin kirjassa. Uudessa testamentissa Mikael mainitaan Juudaan kirjeessä ja Ilmestyskirjassa, Gabriel kahteen kertaan Luukkaan evankeliumin ensimmäisessä luvussa. Muita uskonnollisen perimätiedon tuntemia arkkienkeleitä ei mainita nimeltä Raamatussa. Ylienkeli Gabrielin nimi on käännetty suomeksi merkityksissä: Jumalan mies sekä Jumala on voimani.
Kerubit ovat kristillisessä mytologiassa esiintyviä enkelihahmoja. Kerubit mainitaan usein Vanhassa testamentissa ja kerran myös Uudessa testamentissa. Nimi kerubi on peräisin assyrian sanasta kirubu "olla lähellä". Tällä viitataan siihen, että kerubit ovat Jumalan lähimpiä seuralaisia ja palvelijoita. Kerubi-sanan alkuperän on nähty myös viittaavan joko esirukoilijapappiin tai eläinhahmoiseen olentoon, jollaiseksi se esimerkiksi Hesekielin kirjassa (1:5-12) kuvataan. Kirkkotaiteessa kerubi esitetään yleensä nelisiipisenä. Vanhassa testamentissa kerubi esiintyy tavallisimmin kohdissa, joissa kerrotaan liiton arkun ja temppelin koristelusta. Kerubihahmo on siis pyhien paikkojen ja Jumalan ilmestyksen vertauskuva.
Serafit ovat kristillisessä mytologiassa esiintyviä enkelihahmoja. Nimi serafi tarkoittaa palavaa tulta tai syyttäjää. Ne mainitaan Raamatussa nimeltä Jesajan kirjassa 6:2. Serafeilla on kuvauksien mukaan kuusi siipeä, joista neljällä ne suojautuvat Jumalan kirkkaudelta ja kahdella lentävät. Serafien ainoana tehtävänä on ylistää Jumalaa. Serafeja on pidetty rakkauden, valon ja tulen enkeleinä.
Enkelien tehtäviä
• Enkelten pääasiallinen tehtävä on ylistää Jumalaa ja toimia hänen sanansaattajanaan (kreikaksi: angéllo = julistaa, ilmoittaa), eikä vain sanansaattajina, vaan myös suorittaa erilaisia Jumalan tahdon mukaisia tekoja ja töitä.
• Enkelit ovat Jumalan luomia (Kol.1:16), viisaita (2.Sam.14:20), pyhiä (Apt.10:22).
• He toimivat Jumalan valkeuden välittäjinä näkyväiselle maailmalle (Hepr.1:14, Luuk.1:26-38 ja Apt.1:10-11).
• Enkelit toivat ilosanoman Kristuksen syntymästä: arkkienkeli Gabriel ilmoitti ensin Johanneksen syntymästä Sakariaalle (Luuk.1:11-20]) ja Jeesuksen syntymästä Neitsyt Marialle (Luuk.1:26-29).
• Enkeleillä oli myös tärkeä tehtävä Kristuksen ylösnousemuksen ilmoittajina (Matt.28:2-7, Mark.16:5-7, Luuk.24:4-8 ja Joh.20:12-14). Kaikki evankelistat mainitsevat enkelit Kristuksen ylösnousemuksen ilosanoman julistajina. He ilmestyivät ihmismuodossa, mutta heidän vaatteidensa valkeus todisti ylösnousemuksesta.
Kristillinen enkeli ei ole koskaan itseisarvo, vaan Jumalaan viittaava hahmo tai tunne.
Raamatussa sana enkeli esiintyy noin 300 kertaa, joista Uudessa testamentissa yli 200 kertaa. Miltei kaikissa Raamatun 66 kirjassa mainitaan enkeli. Jumalan tahdon toteuttajia ja sanansaattajia esiintyy Raamatussa myös ilman, että käytetään suoraan sanaa enkeli. Tällaisia kiertoilmaisuja ovat mm. henki, valo, tuli, tuuli, pilvi, valkopukuinen mies ja jumalten pojat.
Kristillinen enkeli on dynaaminen asia, se ei ole vain jokin passiivinen käsite tai olento, vaan tehtävä, toimintaa. Augustinuksen sanoin: "Enkeli on heidän tehtävänsä nimi, eikä heidän luonteensa nimi. Mikäli etsit heidän luonteensa nimeä, se on henki; mikäli etsit heidän tehtävänsä nimeä, se on enkeli - luonteeltaan henki, tehtävältään enkeli."
Viime kädessä enkeli on tulkittavissa lähinnä Jumalan läsnäolon tai varjeluksen vertauskuvaksi.
Rukous ja enkelit
Ylienkeli Gabriel esiintyy usein Raamatun teksteissä sanansaattajana. (Dan.9:21-27): Ja iltauhrin aikaan, minun vielä rukoillessani, saapui luokseni nopeasti lentäen se mies, Gabriel, jonka jo aikaisemmin olin näyssä nähnyt. Hän neuvoi minua ja sanoi: "Daniel, nyt olen tullut ohjaamaan ymmärrystäsi oikeaan. Heti kun aloit rukoilla, lähti liikkeelle sana, ja minä tulin kertomaan sen sinulle, sillä Jumala rakastaa sinua. ”
Muistamme kaikki Jeesuksen tuskallisen rukouksen Getsemanessa. "Isä, jos tahdot, niin ota tämä malja minulta pois. Mutta älköön toteutuko minun tahtoni, vaan sinun." Silloin taivaasta ilmestyi hänelle enkeli, joka vahvisti häntä. Luuk. 22:42-43.
Suojelusenkeli
Enkelien tärkeänä tehtävänä on ihmiskunnan ja maailman suojeleminen. Se on ihmisiä rakastavan Jumalan heille antama tehtävä. Enkelit kuuluvat kristityn koko elämään. He eivät ole vain "satuhahmoja", jotka omana aikanamme mielletään lapsuuteen kuuluvaksi tarina-aineistoksi, jonka aikuisiän saavuttanut voi turvallisin mielin unohtaa. Enkelit ja muut taivaalliset voimat kuuluvat siihen elämänpiiriin, missä Jumala on läsnä. Taivaallinen todellisuus ei pakota itseään, vaan vaatii silmät nähdä ja korvat kuulla. Maailmankaikkeus ei ole kokonaisuudessaan se minkä välittömästi näemme. Tämä ajatus sisältyy myös uskontunnustuksen mainintaan ”kaiken näkyvän ja näkymättömän” todellisuudesta.
Suojelusenkeli on useimmille ihmisille läheisin enkeleihin liittyvä asia. Jo Raamatusta on peräisin ajatus, että jokaisella ihmisellä on oma henkilökohtainen suojelusenkelinsä. 300-luvulla elänyt Basileos suuri sanoo: "Enkeleiden joukossa on toisia, jotka huolehtivat kansoista, toiset ovat uskovaisten seuralaisia... Jo Mooses opetti, että jokaisella uskovalla on oma enkeli opastamassa häntä opettajana ja paimenena."
Matteuksen evankeliumin (Matt. 18:10) mukaan lapsilla on suojelusenkelit: "Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja."
Totta. Eräs äiti kertoi poikansa putoamisesta puusta, jonne tämä oli kiivennyt, ja kiitti Jumalaa siitä, että oli lapsella ollut enkeli olkapäällä, kun tämä selvisi tilanteesta hengissä, vaikkakin joutui sairaalahoitoon murtumien takia.
Yksittäisten raamatunkohtien lisäksi suojelusenkeliajatuksen kannalta tärkeä esikuva on löydettävissä ns. apokryfikirjoihin kuuluvasta Tobiaan kirjasta. Sitä ei ole nykyisessä kirkkoraamatussa, mutta se sisältyy usein suuriin perheraamattuihin. Tobiaan kirjassa kerrotan nuorukaisesta nimeltä Tobias, joka lähtee isänsä asioille velkoja peräämään. Tobias etsi matkakumppania ja "löysi Raafaelin, joka oli enkeli, vaikka Tobias ei sitä tiennyt". Hän kysyy Rafaelilta, voisivatko he matkustaa yhdessä. Rafael vastaa: "Matkustan mielelläni sinun kanssasi, minä tunnen tien..." Vasta yhteisen matkan ja seikkailujen jälkeen Rafael paljastaa Tobiaalle kuka hän on ja sen jälkeen katoaa Tobiaan näkäpiiristä.
Olkaamme toinen toisillemme enkeleitä
Ihminen ei ole enkeli eikä tule enkeliksi, mutta Jumala voi käyttää meistä ketä tahansa sanansaattajanaan ja lohdutuksen välikappaleena, enkelin tehtävässä. Mikan kertomus.
Sinäkin voit toimia enkelinä toiselle ihmiselle. Sinutkin on lähetetty rakastamaan ja välittämään Jumalan sydämeltä iloa toisen ihmisen elämään.
Jeesuksen edessä polvistuvat ihmiset ja polvistuvat enkelit. Hänen alaisuuteensa on alistettu enkelit, vallat ja voimat, toteaa Pietari kirjeessään. Kirjeessä heprealaisille todetaan: ”Kun Jumala jälleen tuo Esikoisensa maailmaan, hän sanoo: -- Kaikki Jumalan enkelit kumartakoot häntä. Enkeleistä hän sanoo näin: -- Hän tekee enkelinsä tuuliksi, palvelijansa tulenliekeiksi. Mutta Pojastaan hän sanoo: -- Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy ajasta aikaan, ja sinun kuninkaanvaltikkasi on oikeudenmukaisuuden valtikka.” (Hepr.1: 6-8)
Enkeleitä ei tule kumartaa eikä palvoa. Johannes sai enkelin kautta ilmestyksen ja hän kertoo: ”Minä, Johannes, olen kaiken tämän kuullut ja nähnyt. Kuultuani ja nähtyäni sen minä heittäydyin kasvoilleni kumartaakseni enkeliä, joka oli sen minulle näyttänyt. Mutta hän sanoi: "Älä tee niin! Minä olen vain Jumalan palvelija, niin kuin sinä ja profeetat, sinun veljesi, ja kaikki ne, jotka ottavat varteen tämän kirjan sanat. Jumalaa sinun tulee kumartaa!" (Joh. ilm. 22: 7-8)
Kaikkein suurin Jumalan rakkauden osoitus on siinä, kun Jumala lähetti, ei enkeliä, vaan rakkaan Poikansa maailmaan. Siitä iloitsevat enkelitkin. Ja jokaisesta ihmisestä, joka löytää tiensä kotiin, tiensä Jumalan luo, Jeesuksen kautta.
.
Enkeleitä, onhan heitä?
Vanhan ja Uuden testamentin mukaan on selvää, että enkeleitä on. Raamattu todistaa enkelien olemassaolosta 1.Mooseksen kirjasta Johanneksen ilmestyskirjaan saakka. Evankeliumeissa ja Apostolien teoissa on enkeleistä useita mainintoja. Luotu maailma on paljon laajempi kuin omassa näkökentässämme oleva todellisuus. Enkelit ovat osa luotua maailmaa. He ovat elävän Jumalan luomia olentoja. Luukkaan evankeliumissa arkkienkeli Gabriel ilmaisee itsensä: "Minä olen Gabriel, yksi niistä, jotka seisovat Jumalan edessä." (Luuk.1:19).
Tunnetuimmat enkeliryhmät ovat: 1. Arkkienkelit eli ylienkelit: Gabriel, Mikael 2. Kerubit 3. Serafit
Arkkienkeli (< kreik. αρχάγγελος, "ensimmäinen sanansaattaja”.Raamatussa arvonimeä arkkienkeli (joissakin käännöksissä, kuten KR-92, ylienkeli) käytetään vain Mikaelista. Hänet samoin kuin Gabrielkin mainitaan Vanhassa testamentissa nimeltä ainoastaan Danielin kirjassa. Uudessa testamentissa Mikael mainitaan Juudaan kirjeessä ja Ilmestyskirjassa, Gabriel kahteen kertaan Luukkaan evankeliumin ensimmäisessä luvussa. Muita uskonnollisen perimätiedon tuntemia arkkienkeleitä ei mainita nimeltä Raamatussa. Ylienkeli Gabrielin nimi on käännetty suomeksi merkityksissä: Jumalan mies sekä Jumala on voimani.
Kerubit ovat kristillisessä mytologiassa esiintyviä enkelihahmoja. Kerubit mainitaan usein Vanhassa testamentissa ja kerran myös Uudessa testamentissa. Nimi kerubi on peräisin assyrian sanasta kirubu "olla lähellä". Tällä viitataan siihen, että kerubit ovat Jumalan lähimpiä seuralaisia ja palvelijoita. Kerubi-sanan alkuperän on nähty myös viittaavan joko esirukoilijapappiin tai eläinhahmoiseen olentoon, jollaiseksi se esimerkiksi Hesekielin kirjassa (1:5-12) kuvataan. Kirkkotaiteessa kerubi esitetään yleensä nelisiipisenä. Vanhassa testamentissa kerubi esiintyy tavallisimmin kohdissa, joissa kerrotaan liiton arkun ja temppelin koristelusta. Kerubihahmo on siis pyhien paikkojen ja Jumalan ilmestyksen vertauskuva.
Serafit ovat kristillisessä mytologiassa esiintyviä enkelihahmoja. Nimi serafi tarkoittaa palavaa tulta tai syyttäjää. Ne mainitaan Raamatussa nimeltä Jesajan kirjassa 6:2. Serafeilla on kuvauksien mukaan kuusi siipeä, joista neljällä ne suojautuvat Jumalan kirkkaudelta ja kahdella lentävät. Serafien ainoana tehtävänä on ylistää Jumalaa. Serafeja on pidetty rakkauden, valon ja tulen enkeleinä.
Enkelien tehtäviä
• Enkelten pääasiallinen tehtävä on ylistää Jumalaa ja toimia hänen sanansaattajanaan (kreikaksi: angéllo = julistaa, ilmoittaa), eikä vain sanansaattajina, vaan myös suorittaa erilaisia Jumalan tahdon mukaisia tekoja ja töitä.
• Enkelit ovat Jumalan luomia (Kol.1:16), viisaita (2.Sam.14:20), pyhiä (Apt.10:22).
• He toimivat Jumalan valkeuden välittäjinä näkyväiselle maailmalle (Hepr.1:14, Luuk.1:26-38 ja Apt.1:10-11).
• Enkelit toivat ilosanoman Kristuksen syntymästä: arkkienkeli Gabriel ilmoitti ensin Johanneksen syntymästä Sakariaalle (Luuk.1:11-20]) ja Jeesuksen syntymästä Neitsyt Marialle (Luuk.1:26-29).
• Enkeleillä oli myös tärkeä tehtävä Kristuksen ylösnousemuksen ilmoittajina (Matt.28:2-7, Mark.16:5-7, Luuk.24:4-8 ja Joh.20:12-14). Kaikki evankelistat mainitsevat enkelit Kristuksen ylösnousemuksen ilosanoman julistajina. He ilmestyivät ihmismuodossa, mutta heidän vaatteidensa valkeus todisti ylösnousemuksesta.
Kristillinen enkeli ei ole koskaan itseisarvo, vaan Jumalaan viittaava hahmo tai tunne.
Raamatussa sana enkeli esiintyy noin 300 kertaa, joista Uudessa testamentissa yli 200 kertaa. Miltei kaikissa Raamatun 66 kirjassa mainitaan enkeli. Jumalan tahdon toteuttajia ja sanansaattajia esiintyy Raamatussa myös ilman, että käytetään suoraan sanaa enkeli. Tällaisia kiertoilmaisuja ovat mm. henki, valo, tuli, tuuli, pilvi, valkopukuinen mies ja jumalten pojat.
Kristillinen enkeli on dynaaminen asia, se ei ole vain jokin passiivinen käsite tai olento, vaan tehtävä, toimintaa. Augustinuksen sanoin: "Enkeli on heidän tehtävänsä nimi, eikä heidän luonteensa nimi. Mikäli etsit heidän luonteensa nimeä, se on henki; mikäli etsit heidän tehtävänsä nimeä, se on enkeli - luonteeltaan henki, tehtävältään enkeli."
Viime kädessä enkeli on tulkittavissa lähinnä Jumalan läsnäolon tai varjeluksen vertauskuvaksi.
Rukous ja enkelit
Ylienkeli Gabriel esiintyy usein Raamatun teksteissä sanansaattajana. (Dan.9:21-27): Ja iltauhrin aikaan, minun vielä rukoillessani, saapui luokseni nopeasti lentäen se mies, Gabriel, jonka jo aikaisemmin olin näyssä nähnyt. Hän neuvoi minua ja sanoi: "Daniel, nyt olen tullut ohjaamaan ymmärrystäsi oikeaan. Heti kun aloit rukoilla, lähti liikkeelle sana, ja minä tulin kertomaan sen sinulle, sillä Jumala rakastaa sinua. ”
Muistamme kaikki Jeesuksen tuskallisen rukouksen Getsemanessa. "Isä, jos tahdot, niin ota tämä malja minulta pois. Mutta älköön toteutuko minun tahtoni, vaan sinun." Silloin taivaasta ilmestyi hänelle enkeli, joka vahvisti häntä. Luuk. 22:42-43.Suojelusenkeli
Enkelien tärkeänä tehtävänä on ihmiskunnan ja maailman suojeleminen. Se on ihmisiä rakastavan Jumalan heille antama tehtävä. Enkelit kuuluvat kristityn koko elämään. He eivät ole vain "satuhahmoja", jotka omana aikanamme mielletään lapsuuteen kuuluvaksi tarina-aineistoksi, jonka aikuisiän saavuttanut voi turvallisin mielin unohtaa. Enkelit ja muut taivaalliset voimat kuuluvat siihen elämänpiiriin, missä Jumala on läsnä. Taivaallinen todellisuus ei pakota itseään, vaan vaatii silmät nähdä ja korvat kuulla. Maailmankaikkeus ei ole kokonaisuudessaan se minkä välittömästi näemme. Tämä ajatus sisältyy myös uskontunnustuksen mainintaan ”kaiken näkyvän ja näkymättömän” todellisuudesta.Suojelusenkeli on useimmille ihmisille läheisin enkeleihin liittyvä asia. Jo Raamatusta on peräisin ajatus, että jokaisella ihmisellä on oma henkilökohtainen suojelusenkelinsä. 300-luvulla elänyt Basileos suuri sanoo: "Enkeleiden joukossa on toisia, jotka huolehtivat kansoista, toiset ovat uskovaisten seuralaisia... Jo Mooses opetti, että jokaisella uskovalla on oma enkeli opastamassa häntä opettajana ja paimenena."
Matteuksen evankeliumin (Matt. 18:10) mukaan lapsilla on suojelusenkelit: "Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja."
Totta. Eräs äiti kertoi poikansa putoamisesta puusta, jonne tämä oli kiivennyt, ja kiitti Jumalaa siitä, että oli lapsella ollut enkeli olkapäällä, kun tämä selvisi tilanteesta hengissä, vaikkakin joutui sairaalahoitoon murtumien takia.
Yksittäisten raamatunkohtien lisäksi suojelusenkeliajatuksen kannalta tärkeä esikuva on löydettävissä ns. apokryfikirjoihin kuuluvasta Tobiaan kirjasta. Sitä ei ole nykyisessä kirkkoraamatussa, mutta se sisältyy usein suuriin perheraamattuihin. Tobiaan kirjassa kerrotan nuorukaisesta nimeltä Tobias, joka lähtee isänsä asioille velkoja peräämään. Tobias etsi matkakumppania ja "löysi Raafaelin, joka oli enkeli, vaikka Tobias ei sitä tiennyt". Hän kysyy Rafaelilta, voisivatko he matkustaa yhdessä. Rafael vastaa: "Matkustan mielelläni sinun kanssasi, minä tunnen tien..." Vasta yhteisen matkan ja seikkailujen jälkeen Rafael paljastaa Tobiaalle kuka hän on ja sen jälkeen katoaa Tobiaan näkäpiiristä.Olkaamme toinen toisillemme enkeleitä
Ihminen ei ole enkeli eikä tule enkeliksi, mutta Jumala voi käyttää meistä ketä tahansa sanansaattajanaan ja lohdutuksen välikappaleena, enkelin tehtävässä. Mikan kertomus.
Sinäkin voit toimia enkelinä toiselle ihmiselle. Sinutkin on lähetetty rakastamaan ja välittämään Jumalan sydämeltä iloa toisen ihmisen elämään.
Jeesuksen edessä polvistuvat ihmiset ja polvistuvat enkelit. Hänen alaisuuteensa on alistettu enkelit, vallat ja voimat, toteaa Pietari kirjeessään. Kirjeessä heprealaisille todetaan: ”Kun Jumala jälleen tuo Esikoisensa maailmaan, hän sanoo: -- Kaikki Jumalan enkelit kumartakoot häntä. Enkeleistä hän sanoo näin: -- Hän tekee enkelinsä tuuliksi, palvelijansa tulenliekeiksi. Mutta Pojastaan hän sanoo: -- Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy ajasta aikaan, ja sinun kuninkaanvaltikkasi on oikeudenmukaisuuden valtikka.” (Hepr.1: 6-8)
Enkeleitä ei tule kumartaa eikä palvoa. Johannes sai enkelin kautta ilmestyksen ja hän kertoo: ”Minä, Johannes, olen kaiken tämän kuullut ja nähnyt. Kuultuani ja nähtyäni sen minä heittäydyin kasvoilleni kumartaakseni enkeliä, joka oli sen minulle näyttänyt. Mutta hän sanoi: "Älä tee niin! Minä olen vain Jumalan palvelija, niin kuin sinä ja profeetat, sinun veljesi, ja kaikki ne, jotka ottavat varteen tämän kirjan sanat. Jumalaa sinun tulee kumartaa!" (Joh. ilm. 22: 7-8)
Kaikkein suurin Jumalan rakkauden osoitus on siinä, kun Jumala lähetti, ei enkeliä, vaan rakkaan Poikansa maailmaan. Siitä iloitsevat enkelitkin. Ja jokaisesta ihmisestä, joka löytää tiensä kotiin, tiensä Jumalan luo, Jeesuksen kautta.
