Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa
Teija Laineen saarna Palokan kirkossa 15.1.2012,
2.su loppiaisesta
Luuk. 4: 16–21
Jeesus tuli Nasaretiin, missä hän oli kasvanut, ja meni sapattina tapansa mukaan synagogaan. Hän nousi lukemaan, ja hänelle ojennettiin profeetta Jesajan kirja. Hän avasi kirjakäärön ja löysi sen kohdan, jossa sanotaan:
– Herran henki on minun ylläni,
sillä hän on voidellut minut.
Hän on lähettänyt minut
ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman,
julistamaan vangituille vapautusta
ja sokeille näkönsä saamista,
päästämään sorretut vapauteen
ja julistamaan Herran riemuvuotta.
Hän kääri kirjan kokoon, antoi sen avustajalle ja istuutui. Kaikki, jotka synagogassa olivat, katsoivat tarkkaavasti häneen. Hän alkoi puhua heille: »Tänään, teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen.»
Tekstimme alkaa sanoilla: ”Jeesus tuli Nasaretiin, jossa hän oli kasvanut.” Mistä Jeesus tuli, missä hän oli ollut tätä ennen? Viime sunnuntaina kirkoissa kerrottiin Jeesuksen kasteesta Jordanilla. Tuo kaste oli Jeesuksen julkisen toiminnan alku. Kasteensa jälkeen Jeesusta koeteltiin erämaassa monin kiusauksin, joista hän selvisi voittajana. Sen jälkeen Jeesus oli kiertänyt Galilean maakunnan synagogissa opettamassa ja julistamassa Jumalan valtakunnasta. Hän oli opettanut kuulijoita niin hyvin ja koskettavasti, että maine hänen saarnataidoistaan levisi kylästä kylään. Kaikki kiittivät ja kehuivat häntä. Niinpä, kun hän tuli Nasaretin synagogaan, kuulijat olivat odottavalla mielellä. ”Mitenköhän tämä meidän kylän poika täällä meillä saarnaa? Onko hänellä, Joosefin pojalla, meille jotain annettavaa?”
Sapattina synagogasta löytyi varmaankin koko kylän väki. Sapattina ei tehty muita töitä, edes naiset eivät jääneet kotiin ruuan laittoon, ruoka oli laitettu jo edellispäivänä. Sapatti oli pyhitetty levolle ja Jumalan sanan kuulemiselle. Nyt oli aika kuulla Jeesusta.
Kun Jeesus nousi lukemaan, se ei näyttänyt olevan lainkaan epätavallista. Jeesus oli varmasti aiemminkin Nasaretissa asuessaan toiminut lukijana. Lukijan tehtävä oli kohtalaisen vaikea. Kyläläisten ja Jeesuksenkin äidinkieli oli aramea, mutta Raamattu oli hepreankielinen, ja kaikki piti lukea laulamalla, tarkoin määrättyjä sävelmiä käyttäen. ”Lukemaan nouseminen” synagogassa vaati siis suurta taitoa. Joka ilmoittautui lukijaksi, nousi seisomaan, ja synagogan esimiehen luvalla hän astui kirjakäärökaapin vierelle. Synagogan palvelija toi esiin tarvittavan kirjakäärön, esilukija avasi sen ja etsi oikean kohdan.
Jeesukselle tuotiin luettavaksi profeetta Jesajan kirja. Jeesus valitsi tekstikseen kohdan, joka kertoo Messiaan tehtävistä. Kuulijat odottivat siis tarkkaavaisesti mitä Jeesus aikoisi heille tekstistä opettaa. Yllätys lienee ollut suuri, kun Jeesus aloitti puheensa sanoen: »Tänään, teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen.»
Mitä Jeesus tarkoittaa sanoessaan, että profetia Messiaasta oli käynyt juuri sillä hetkellä toteen? Sitä, että hän itse on odotettu Messias, jonka kautta Jumalan valtakunta on tullut ihmisten keskuuteen. Hän on Jumalan lähettämä vapahtaja. Hänen yllään on Jumalan henki. Jumala on voidellut hänet kuninkaaksi. Isä on lähettänyt hänet työhön maailman keskelle. Hänen tehtävänsä Jumalan voitelemana kuninkaana on ilmoittaa köyhille hyvä sanoma, julistaa vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästää sorretut vapauteen ja julistaa Herran riemuvuotta.
Tässä oli Jeesuksen tehtäväjulistus. Tässä oli hänen vaalipuheensa ja vaalilupauksensa. Hänet oli lähetetty köyhän kansan auttajaksi. Hänet oli lähetetty vapauttamaan velkavankeuteen joutuneet rikkaiden alistamat ja avuttomat ihmiset, hänet oli lähetetty toimimaan sortoa ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan ja muistuttamaan Jumalan kansaa riemuvuodesta. Riemuvuosi tarkoitti sitä, että kaikki orjat päästettäisiin vapaiksi. Riemuvuosi tarkoitti sitä, että velat annettaisiin anteeksi. Se tarkoitti sitä, että kaikille koittaisi lepo ja rauha. Tuo otollinen vuosi oli tilien tasaamisen vuosi. Jumalan hyvä, joka ehkä oli joutunut rikkaan vähemmistön haltuun, tuli jälleen tasata ja palauttaa omaisuus niille, joilta se oli riistetty.
Jeesus puhui rohkeasti. Saattoiko tuollaista kukaan luvata? Ei ainakaan köyhän kylän köyhä poika, saattoivat nasaretilaiset arvella. Jeesus tiesi ja tunsi kuitenkin lähettäjänsä. Hän tiesi olevansa Jumalan, Isänsä, asialla. Hän sanookin myöhemmin vastustajilleen, että hänen puheensa ja hänen tekonsa jo todistavat siitä, että hän on Jumalan lähettämä, ja että Jumalan valtakunta on tullut hänessä lähelle. Jeesus ei vain puhunut, vaan Jeesus teki juuri sitä, mistä puhui. Hän auttoi ihmisiä uuteen elämään. Hän rohkaisi sorrettuja ja auttoi hyljeksittyjä vapauteen. Hän antoi syntejä anteeksi, niin kuin vain Jumala voi antaa. Hän paransi sairaita. Sokeatkin saivat näkönsä. Mutta ennen muuta Jeesus halusi, että ne jotka eivät näe Jumalaa Isänä, joka rakastaa jokaista ihmistä erottelematta, saisivat uudenlaisen näkökyvyn.
Jeesuksen tehtävä oli monikerroksinen. Hänen työnsä oli avata tie Isän sydämelle. Hänen tehtävänsä oli muuttaa uskonnolliset rakenteet niin, että Jumalan Pyhä Henki pääsisi vaikuttamaan ihmisten sydämessä siten, että se näkyisi ja tuntuisi koko yhteiskuntarakenteen muuttumisena. Vaikka hänen kuninkuutensa ei ollut tästä maailmasta, hänen tarkoituksensa oli kutsua myös kuninkaat ja hallitsijat seuraajikseen, jotta maailmasta tulisi paikka, jossa Jumalan tahto voisi tapahtua niin kuin se tapahtuu taivaassa.
Muutos kohti rakkauden valtakuntaa alkaa yhden ihmisen sydämestä. Kun Jeesus saa sydämessä sijaa, aloittaa Pyhä Henki uutta luovan työnsä. Suhde minuuteen muuttuu: ihminen löytää rauhan suhteessa Jumalaan, ja sen kautta oppii hyväksymään myös itsensä sellaisena, miksi Jumala on hänet luonut. Suhde lähimmäiseen muuttuu: ihminen ei enää vaadi toiselta rakkautta, vaan oppii antamaan ja rakastamaan ehdoitta.
Ennen taivaaseen astumistaan ylösnoussut Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät." Nyt on siis meidän tehtävämme lukea ääneen nuo Jesajan profetian sanat, laittaa oma nimemme minä sanan kohdalle, ja niin ottaa tuo tehtävä Jeesuksen seuraajina vastuullemme. Jeesuksessa Isä on voidellut meidät, hän on antanut meille Henkensä ja lähettänyt meidät maailmaan jatkamaan tahtonsa mukaista työtä. Nyt on sinun ja minun vietävä eteenpäin hyvää sanomaa vapaudesta ja toimittava Jeesuksen tavoin maailman keskellä rakastaen ja välittäen.
Jos näin saisi tapahtua, jos rakkauden evankeliumi vaikuttaisi ihmisten keskellä ja muuttaisi sydämiä, emme enää lukisi ja kuulisi sanomia perhesurmista, emme enää itkisi kiusattujen tähden, emmekä olisi todistamassa rasismia tai epäoikeudenmukaista ihmisen kohtelua. Meillä on tehtävä. Meidän on noustava Jeesuksen tavoin pitämään esillä mahdollisuutta uuteen elämään. Jeesuksen välittämä rakkaus ravisutti aikanaan koko Rooman valtakunnan rakenteita, voisiko se saada meidän kauttamme myös aikaan uudistumista oman maailmamme keskellä?
2.su loppiaisesta
Luuk. 4: 16–21
Jeesus tuli Nasaretiin, missä hän oli kasvanut, ja meni sapattina tapansa mukaan synagogaan. Hän nousi lukemaan, ja hänelle ojennettiin profeetta Jesajan kirja. Hän avasi kirjakäärön ja löysi sen kohdan, jossa sanotaan:
– Herran henki on minun ylläni,
sillä hän on voidellut minut.
Hän on lähettänyt minut
ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman,
julistamaan vangituille vapautusta
ja sokeille näkönsä saamista,
päästämään sorretut vapauteen
ja julistamaan Herran riemuvuotta.
Hän kääri kirjan kokoon, antoi sen avustajalle ja istuutui. Kaikki, jotka synagogassa olivat, katsoivat tarkkaavasti häneen. Hän alkoi puhua heille: »Tänään, teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen.»
Tekstimme alkaa sanoilla: ”Jeesus tuli Nasaretiin, jossa hän oli kasvanut.” Mistä Jeesus tuli, missä hän oli ollut tätä ennen? Viime sunnuntaina kirkoissa kerrottiin Jeesuksen kasteesta Jordanilla. Tuo kaste oli Jeesuksen julkisen toiminnan alku. Kasteensa jälkeen Jeesusta koeteltiin erämaassa monin kiusauksin, joista hän selvisi voittajana. Sen jälkeen Jeesus oli kiertänyt Galilean maakunnan synagogissa opettamassa ja julistamassa Jumalan valtakunnasta. Hän oli opettanut kuulijoita niin hyvin ja koskettavasti, että maine hänen saarnataidoistaan levisi kylästä kylään. Kaikki kiittivät ja kehuivat häntä. Niinpä, kun hän tuli Nasaretin synagogaan, kuulijat olivat odottavalla mielellä. ”Mitenköhän tämä meidän kylän poika täällä meillä saarnaa? Onko hänellä, Joosefin pojalla, meille jotain annettavaa?”
Sapattina synagogasta löytyi varmaankin koko kylän väki. Sapattina ei tehty muita töitä, edes naiset eivät jääneet kotiin ruuan laittoon, ruoka oli laitettu jo edellispäivänä. Sapatti oli pyhitetty levolle ja Jumalan sanan kuulemiselle. Nyt oli aika kuulla Jeesusta.
Kun Jeesus nousi lukemaan, se ei näyttänyt olevan lainkaan epätavallista. Jeesus oli varmasti aiemminkin Nasaretissa asuessaan toiminut lukijana. Lukijan tehtävä oli kohtalaisen vaikea. Kyläläisten ja Jeesuksenkin äidinkieli oli aramea, mutta Raamattu oli hepreankielinen, ja kaikki piti lukea laulamalla, tarkoin määrättyjä sävelmiä käyttäen. ”Lukemaan nouseminen” synagogassa vaati siis suurta taitoa. Joka ilmoittautui lukijaksi, nousi seisomaan, ja synagogan esimiehen luvalla hän astui kirjakäärökaapin vierelle. Synagogan palvelija toi esiin tarvittavan kirjakäärön, esilukija avasi sen ja etsi oikean kohdan.
Jeesukselle tuotiin luettavaksi profeetta Jesajan kirja. Jeesus valitsi tekstikseen kohdan, joka kertoo Messiaan tehtävistä. Kuulijat odottivat siis tarkkaavaisesti mitä Jeesus aikoisi heille tekstistä opettaa. Yllätys lienee ollut suuri, kun Jeesus aloitti puheensa sanoen: »Tänään, teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen.»
Mitä Jeesus tarkoittaa sanoessaan, että profetia Messiaasta oli käynyt juuri sillä hetkellä toteen? Sitä, että hän itse on odotettu Messias, jonka kautta Jumalan valtakunta on tullut ihmisten keskuuteen. Hän on Jumalan lähettämä vapahtaja. Hänen yllään on Jumalan henki. Jumala on voidellut hänet kuninkaaksi. Isä on lähettänyt hänet työhön maailman keskelle. Hänen tehtävänsä Jumalan voitelemana kuninkaana on ilmoittaa köyhille hyvä sanoma, julistaa vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästää sorretut vapauteen ja julistaa Herran riemuvuotta.
Tässä oli Jeesuksen tehtäväjulistus. Tässä oli hänen vaalipuheensa ja vaalilupauksensa. Hänet oli lähetetty köyhän kansan auttajaksi. Hänet oli lähetetty vapauttamaan velkavankeuteen joutuneet rikkaiden alistamat ja avuttomat ihmiset, hänet oli lähetetty toimimaan sortoa ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan ja muistuttamaan Jumalan kansaa riemuvuodesta. Riemuvuosi tarkoitti sitä, että kaikki orjat päästettäisiin vapaiksi. Riemuvuosi tarkoitti sitä, että velat annettaisiin anteeksi. Se tarkoitti sitä, että kaikille koittaisi lepo ja rauha. Tuo otollinen vuosi oli tilien tasaamisen vuosi. Jumalan hyvä, joka ehkä oli joutunut rikkaan vähemmistön haltuun, tuli jälleen tasata ja palauttaa omaisuus niille, joilta se oli riistetty.
Jeesus puhui rohkeasti. Saattoiko tuollaista kukaan luvata? Ei ainakaan köyhän kylän köyhä poika, saattoivat nasaretilaiset arvella. Jeesus tiesi ja tunsi kuitenkin lähettäjänsä. Hän tiesi olevansa Jumalan, Isänsä, asialla. Hän sanookin myöhemmin vastustajilleen, että hänen puheensa ja hänen tekonsa jo todistavat siitä, että hän on Jumalan lähettämä, ja että Jumalan valtakunta on tullut hänessä lähelle. Jeesus ei vain puhunut, vaan Jeesus teki juuri sitä, mistä puhui. Hän auttoi ihmisiä uuteen elämään. Hän rohkaisi sorrettuja ja auttoi hyljeksittyjä vapauteen. Hän antoi syntejä anteeksi, niin kuin vain Jumala voi antaa. Hän paransi sairaita. Sokeatkin saivat näkönsä. Mutta ennen muuta Jeesus halusi, että ne jotka eivät näe Jumalaa Isänä, joka rakastaa jokaista ihmistä erottelematta, saisivat uudenlaisen näkökyvyn.
Jeesuksen tehtävä oli monikerroksinen. Hänen työnsä oli avata tie Isän sydämelle. Hänen tehtävänsä oli muuttaa uskonnolliset rakenteet niin, että Jumalan Pyhä Henki pääsisi vaikuttamaan ihmisten sydämessä siten, että se näkyisi ja tuntuisi koko yhteiskuntarakenteen muuttumisena. Vaikka hänen kuninkuutensa ei ollut tästä maailmasta, hänen tarkoituksensa oli kutsua myös kuninkaat ja hallitsijat seuraajikseen, jotta maailmasta tulisi paikka, jossa Jumalan tahto voisi tapahtua niin kuin se tapahtuu taivaassa.
Muutos kohti rakkauden valtakuntaa alkaa yhden ihmisen sydämestä. Kun Jeesus saa sydämessä sijaa, aloittaa Pyhä Henki uutta luovan työnsä. Suhde minuuteen muuttuu: ihminen löytää rauhan suhteessa Jumalaan, ja sen kautta oppii hyväksymään myös itsensä sellaisena, miksi Jumala on hänet luonut. Suhde lähimmäiseen muuttuu: ihminen ei enää vaadi toiselta rakkautta, vaan oppii antamaan ja rakastamaan ehdoitta.
Ennen taivaaseen astumistaan ylösnoussut Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät." Nyt on siis meidän tehtävämme lukea ääneen nuo Jesajan profetian sanat, laittaa oma nimemme minä sanan kohdalle, ja niin ottaa tuo tehtävä Jeesuksen seuraajina vastuullemme. Jeesuksessa Isä on voidellut meidät, hän on antanut meille Henkensä ja lähettänyt meidät maailmaan jatkamaan tahtonsa mukaista työtä. Nyt on sinun ja minun vietävä eteenpäin hyvää sanomaa vapaudesta ja toimittava Jeesuksen tavoin maailman keskellä rakastaen ja välittäen.
Jos näin saisi tapahtua, jos rakkauden evankeliumi vaikuttaisi ihmisten keskellä ja muuttaisi sydämiä, emme enää lukisi ja kuulisi sanomia perhesurmista, emme enää itkisi kiusattujen tähden, emmekä olisi todistamassa rasismia tai epäoikeudenmukaista ihmisen kohtelua. Meillä on tehtävä. Meidän on noustava Jeesuksen tavoin pitämään esillä mahdollisuutta uuteen elämään. Jeesuksen välittämä rakkaus ravisutti aikanaan koko Rooman valtakunnan rakenteita, voisiko se saada meidän kauttamme myös aikaan uudistumista oman maailmamme keskellä?
