12. sunnuntai helluntaista, Itsensä tutkiminen, 15.8.2021, Teija Laine

 Johdanto: Jumalan sana neuvoo meitä arvioimaan itseämme ja elämäntapaamme. 

Evankeliumi Matt. 23:1–12

Jeesus puhui väkijoukolle ja opetuslapsilleen:
    ”Mooseksen istuin on nyt lainopettajien ja fariseusten hallussa. Tehkää siis niin kuin he sanovat ja noudattakaa heidän opetustaan. Älkää kuitenkaan ottako oppia heidän teoistaan, sillä he puhuvat yhtä ja tekevät toista. He köyttävät kokoon raskaita ja hankalia taakkoja ja sälyttävät ne ihmisten kannettaviksi, mutta itse he eivät halua niitä sormellaankaan liikauttaa. Kaiken minkä tekevät he tekevät vain siksi, että heidät huomattaisiin. He käyttävät leveitä raamatunlausekoteloita ja panevat viittaansa isot tupsut, he istuvat pidoissa mielellään kunniapaikalla ja synagogassa etumaisilla istuimilla ja ovat hyvillään, kun ihmiset toreilla tervehtivät heitä ja kutsuvat heitä rabbiksi.
    Älkää te antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä teillä on vain yksi opettaja ja te olette kaikki veljiä. Älkää myöskään kutsuko isäksi ketään, joka on maan päällä, sillä vain yksi on teille isä, hän, joka on taivaissa. Älkää antako kutsua itseänne oppimestariksi, sillä teillä on vain yksi mestari, Kristus. Joka teistä on suurin, se olkoon toisten palvelija. Sillä joka itsensä korottaa, se alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.”

Saarna:

Jälleen eilen kuulimme huolestuttavia ilmastouutisia maailmalta.  Japanissa on evakuoitu 5 miljoona ihmistä valtavien ennennäkemättömien rankkasateiden aiheuttamien tulvien alta turvaan.  Kun luin ajatuksella tälle päivälle annetun Jesajan kirjan tekstikappaleen, havahduin huomatessani, kuinka hyvin se sopii aikaamme, jossa kuulemme sanomia valtavista tulvista ja vesien virtauksista, jotka vievät mennessään huvipurret, valtamerilaivat, autot ja talot rikkoen voimallaan padot ja muurit ja ihmisten tekemät rakennelmat.  ”Jokaiseen ylpeään torniin se iskee
ja jokaiseen murtumattomaan muuriin, se iskee rantojen huvipursiin ja kauas merelle purjehtiviin laivoihin,” ja ”Ylpeä ihminen nöyrtyy, hänen täytyy taipua, korskeat miehet vaipuvat maahan.”

Jesajan kirjan teksti oli tarkoitettu varoitukseksi ja kehotukseksi hallitsijoille ja kaikille niille, joilla oli rikkautta ja valtaa, jota he käyttivät oman itsensä ja lähipiirinsä hyvinvoinnin takaamiseksi ajattelematta koko kansan etua. 

Vaikka tuo teksti oli tarkoitettu sekä konkreettiseksi varoitukseksi että kuvaannolliseksi ja vertauskuvalliseksi kehotukseksi Jumalan oikeamielisen tahdon toteuttamiseksi silloisessa Israelin kansan tilanteessa, se tuntuu hyvin ajankohtaiselta ja konkreettiselta katsoessamme ympärillemme.  Rikkauden ja hyvinvoinnin tavoittelu on aiheuttanut sen, ettemme ole ihmiskuntana pitäneet riittävästi huolta tästä maapallostamme.  Olemme ylikuluttaneet ja aiheuttaneet suuria muutoksia ilmastossa. 

Arkkipiispamme Tapani Luoma kommentoi kuluneella viikolla kotimaa.fi viestikanavalla Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) julkaisemaa uuden ilmastoraportin ensimmäistä osaa. Raportissa todetaan nyt entistä laajemman aineiston pohjalta, että ilmaston nykyinen lämpeneminen on pääasiassa ihmisen aikaansaannosta. Mikäli nopeisiin ja laajoihin toimiin ei ryhdytä välittömästi, lämpenemistä ei enää saada pysäytettyä edes 2° C:een. Yli 1,5° C:n asteen mennään joka tapauksessa, vaikka päästöjä vähennettäisiinkin. Luoma muistuttaa, ettei ilmastonmuutos ole erillinen blokki kirkollisessa ajattelussa vaan se on jumalasuhteeseen liittyvä asia ja kuuluu perustavanlaatuisesti kristilliseen toimintaympäristöön. Se haastaa keskustelemaan ja kantamaan vastuuta. Siitä saa myös saarnata. Luoma toteaa:

– Sitä ei pidä mieltää ulkopuolelta tuotavana, vieraana elementtinä. Jos haluamme olla Kristukselle uskollinen kirkko, tunnustamme sen, että Kristus on kaikkeuden herra. Kristuksen maailmankaikkeutta koskevan merkityksen pitäisi läpäistä kaikki. Läpäiseväisyys saisi olla vielä vahvempaa.

Peilatessaan ilmastoraporttia kristinuskoa vasten arkkipiispa toteaa, että ilmastonmuutos on myös hengellisen elämän asia.

– Kyllä tämä liittyy ihmisen jumalasuhteeseen. Kaikki elollinen ja näkyvä on Jumalan luomaa, sen alkuperä on Jumalassa ja hänen rakastavassa tahdossaan. Sillä on siis hengellisiä ulottuvuuksia. Silloin kyse on siitä, miten minä leiviskäni hoidan. Hengellisessä elämässä ilmastonmuutoksen pitäisi arkkipiispan mukaan herättää itsepohdiskelua kohtuuden merkityksestä.

– Miten suhteutan toisiinsa sen, mitä minä tarvitsen ja mitä minä haluan? Nämä eivät välttämättä ole sama asia, hän toteaa ja muistuttaa, että Raamatussa kannustetaan ihmistä kohtuuteen ja tyytyväisyyteen.

Itse Tapio Luoma on huomannut tulleensa tarkemmaksi siinä, miten toimii pienissä asioissa.

– Jätänkö valot päälle, valutanko vettä kraanasta. Autoilua pyrin vähentämään ja käyttämään julkisia kulkuneuvoja – mikä nyt minun elämäntilanteessani on mahdollista. Kierrätys on tärkeää, kun siihen onneksi annetaan mahdollisuuksia.

Vaikka ilmastoraportti on kylmäävä Luoma löytää siitä myös toivoa. Toivo on siinä, että se kutsuu kaikkia mukaan sitoutumaan ilmastonmuutoksen torjuntaan

– Se on toivoa, jonka toteuttamiseen itsekin voin sitoutua. Voin puhua toivosta, kun olen itse valmis toimimaan sen toteuttamisen hyväksi. Toivo on tärkeää. Se on yksi kirkon uskon peruspilareista, ja toivoahan ihminen kriisien keskellä eniten kaipaa.

Tämä oli siis suoraa lainausta kotimaa.fi -artikkelista

Evankeliumitekstissämme Jeesus puhuu Mooseksen istuimesta, jolla fariseukset ja lainoppineet istuvat.  Mooseksen istuin oli lainopettajan konkreettinen istuin lähellä synagogan pääovea.  Siinä päivystettiin ja annettiin ohjeita synagogan jäsenille eli tavallisille seurakuntalaisille, siitä, miten Mooseksen lakia oli tulkittava ja miten sitä tuli noudattaa arkipäivän keskellä.  Jeesus toteaa: ”Tehkää siis niin kuin he sanovat ja noudattakaa heidän opetustaan. Älkää kuitenkaan ottako oppia heidän teoistaan, sillä he puhuvat yhtä ja tekevät toista.”

Jeesus edellytti, että Jumalan lakia noudatetaan.  Jeesus oli huomannut, että monet opettivat ja neuvoivat toisia, mutta eivät toteuttaneet omassa elämässään sitä, minkä tiesivät oikeaksi.  Fariseukset taakoittivat ja syyllistivät herkkiä sieluja lain säädöksillä, mutta eivät itse noudattaneet lakia, vaan keksivät ja kehittelivät itselleen kiertoteitä, joilla välttivät lain monimutkaiset arkielämään liittyvät käskyt.

Arkkipiispa kehotti meitä toimimaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi.  Vielä on toivoa, jos sitoudumme omassa elämässämme muutoksiin elämäntavoissamme. Luoma toteaa: ”Voin puhua toivosta, kun olen itse valmis toimimaan sen toteuttamisen hyväksi.”

Itsensä tutkimisen teema on usein rajattu kysymykseen siitä, onko minulla oikea luterilainen usko, joka perustuu pelastumiseen yksin uskosta Jumalan armoon Jeesuksessa.  Tämä usko on pohja ja perustus.  Se on lähtökohta Jeesuksen seuraamiselle.  Jumala rakastaa minua ja on minut armahtanut.  Mutta itsensä tutkiminen jatkuu.  Sen tulee olla jatkuvaa kilvoitusta Jumalan tahdon tutkimiseksi omassa ajassa olevien vastaan tulevien haasteiden äärellä.  Meidät on pelastettu armosta, toteaa Paavali kirjeessään Efeson seurakunnalle. ”Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä.”  Mutta kappale jatkuu: ”Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut.”  (Ef.2: 8-10)

”Meidät on luotu Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut.” 

Jumala rakastaa maailmaa.  Jumala on tarkoittanut, että suojelemme sitä, sillä näin tehdessämme me suojelemme jokaista ihmistä.  Jumala rakastaa joka ikistä ihmistä, eli hän sitten missä päin maailmaa tahansa.  Me emme saa antaa kenenkään hukkua.  Emme hengellisessä mielessä emmekä konkreettisessa mielessä.  Me olemme Jumalan lapsina kutsutut toimimaan hänen rakkautensa välikappaleina, joten tutkikaamme itseämme ja elintapaamme.  Mitkä ovat ne hyvät teot, joita tekemään Jumalaa minua nyt kutsuu?  Minä tiedän, että minulla on vielä paljon petrattavaa ilmastonmuutoksen ehkäisyyn liittyvissä teoissa.  Näin on varmasti myös sinulla.  Haluan toimia maailman toivon puolesta.  Kutsun sinutkin arkkipiispa Luoman lailla mukaan näihin ilmastotalkoisiin. 

Uskomme kolmiyhteiseen Jumalaan.  Jumalaan, jolle me olemme velkaa koko elämämme.  Luotamme hänen armoonsa ja rakkauteensa.  Luotamme siihen, että hän voi tehdä hyvää työtään meissä Pyhän Henkensä kautta.