Rakkauden kaksoiskäsky, Saarna Palokan kirkossa 25.7.2021, Teija Laine
Matt. 7:24–29
Jeesus sanoo:
”Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden
mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Alkoi sataa,
tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se
oli rakennettu kallioperustalle.
Jokainen, joka kuulee nämä sanani mutta ei tee niiden
mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. Alkoi sataa,
tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui, maan tasalle
saakka.”
Kun Jeesus oli lopettanut puheensa, kansanjoukot olivat
hämmästyksissään hänen opetuksestaan. Hän opetti niin kuin se, jolle on annettu
valta, ei niin kuin lainopettajat.
Saarna:
Jeesus toteaa, että se, joka kuulee
hänen juuri puhumansa sanat ja toimii niiden mukaan, on viisas ihminen. Hän on kuin järkevä talonsa kalliolle
rakentava henkilö. Mitä Jeesus oli
sitten juuri sanonut? Mihin sanoihinsa
Jeesus viittaa?
Kuulemaamme evankeliumitekstiä edeltää
Jeesuksen pitkä opetuspuheiden sarja.
Vuorisaarna. Vuorisaarna on hieno
tiivistelmä Jeesuksen käytännöllisistä opetuksista ja elämänohjeista. Niitä hän neuvoo kuulijoitaan
seuraamaan. Näiden ohjeiden noudattaja
rakentaa elämänsä kallioperustalle.
Tukevalle perustalle.
En tunne Jeesuksen ajan
talonrakennustapoja. Arkeologiset kaivaukset kertovat, että paljon rakennettiin
kivestä roomalaiseen tapaan. Kapernaumin
kaupungin rauniot ovat hyvin säilyneet.
Ne on rakennettu isoista kivenjärkäleistä. Itse talojen rungot on aika syönyt, mutta
perustukset ovat edelleen jäljellä. Nasaretin
lähellä, vain 8 kilometrin päässä sieltä, sijaitsi korkealle kukkulalle
rakennettu Sepforis -niminen kaupunki, joka on perimätiedon mukaan Jeesuksen
äidin Marian vanhempien Joakimin ja Annan kotikaupunki. Nykyään arvellaan, että jos Jeesus oli, niin
kuin meille kerrotaan, rakentaja, Jeesus on varmaankin ollut tavalla tai
toisella mukana Sepforiksen kaupungin rakennustöissäkin. Mutta muistetaan kuitenkin, että Jeesus ei
tässä ohjeista rakentamaan taloja, vaikka rakentajana tunsi rakentamisen
parhaat salat, vaan käyttää rakentamista vain kuvana hyvän ja kestävän elämän
rakentamiseen.
Olemme nähneet viime aikoina, kuinka
parhaatkin perustukset sortuvat silloin, kun valtavat tulvavesimassat hyökyvät
talojen ja rakennusten päälle. Tulvaveden
valtava virtaus vie mukanaan talot ja tavarat.
Tulvissa sortuu monen ihmisen elämä.
Miten sitten voimme välttää ihmisinä elämässä ajautumisen tulvavesien
vietäväksi?
Jeesus on vuorisaarnan opetuksissaan
koettanut antaa kuulijoilleen sellaisia hyvin arkisiakin elämänohjeita, joista
saa rakennetuksi hyvän ja kestävän elämän.
Sellaisen elämän, joka ei haavoita ihmistä itseään eikä elämän varrella
kohtaamia ihmisiä.
Mitä noista ohjeista nostaisin
esille? Mitä kertoisin niistä huomenna
alkavan rippikoulun nuorille, jotka ovat juuri itsenäistymässä ja rakentavat
omaa elämäänsä ja valitsevat elämänarvojaan?
Vuorisaarnan ohjeita
Vuorisaarnassa Jeesus opettaa vihasta
ja riidasta kehottaen elämään sovussa ja luomaan rauhaa kaikkien kanssa. Jeesus laajentaa tappamisen kieltävän käskyn
ihmismielen haavoittamisen kielloksi.
Jeesus toteaa, että ihmisen loukkaaminen ja vihamielinen nimitteleminen
on verrattavissa tappamiseen. Kenenkään
sielua ei saa vahingoittaa. Ketään ei
saa haavoittaa vihamielisillä tai halventavilla sanoilla. Ketään ei saa edes leikillään sanoa hölmöksi
tai tyhmäksi, jotka lienevät ainakin suomeksi käännettyinä sanoina vielä kovin
kevyitä haukkumasanoja riippuen tietysti sanojen äänenpainosta.
Jeesus syventää vuorisaarnassaan
kaikkia käskyjä ja kehottaa kuulijoitaan tekemään samoin. Jeesus puuttuu myös aikalaistensa keskuudessa
oleviin käytäntöihin, joita hän ei hyväksy.
Hän ei hyväksy kostoa ”silmä silmästä, hammas hampaasta”, hän ei hyväksy
köyhiä alentavia käytäntöjä, jotka voivat viedä köyhältä hänen viimeiset
vaatteensakin, vaan hän opettaa rakastamaan vihamiehinä pidettyjä ja
tervehtimään muitakin kuin ystäviä.
Jeesus vastustaa tekopyhyyttä ja uskon
esillä pitämistä. Hän ohjaa nöyryyteen
ja anteeksiantavaan mieleen. Jeesus
kehottaa välttämään rikkauden palvontaa ja sen etsimistä hinnalla millä
hyvänsä. Hän sanoo, että näin tehdessään
ihminen menettää sielunsa. Jeesus
kehottaa lopettamaan huomispäivästä murehtimisen. Meidän kielellämme hän opettaisi meille
stressinsietokykyä ja työ- ja vapaa-ajan mielekästä suunnittelua niin, ettemme
uupuisi. Hän ohjaa luottamaan Jumalaan
taivaallisena Isänä, joka pitää meistä huolta.
Hän neuvoo meitä jättämään kaikki turhat murheet ja huolet Jumalan
käsiin rukouksessa.
Jeesus kieltää meitä tuomitsemasta
toisia ihmisiä. Jeesus lausuu myös tunnetut sanat: "Kaikki, minkä tahdotte
ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.”
Jeesus odottaa seuraajiltaan hyvää
elämää. Jeesus kehottaa arvioimaan
kunkin ihmisen – ja ennen muuta jokaisen omaa – elämää sen vaikutusten eli
hedelmien mukaan. Hyvät hedelmät
kertovat siitä, että elämä on Jeesuksen sanojen mukaan rakennettua elämää. Vuorisaarnan lopulla hän toteaa: "Ei
jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan.
Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon.”
Vapaina vaatimuksista rakastamaan ja
palvelemaan
Voimme kokea, että vuorisaarnassa on
paljon vaatimuksia. Niiden edessä voi tuntua siltä, ettei kukaan voi tehdä
elämässään Jumalan tahtoa. Jeesus jopa
sanoo, että hänen seuraajiensa tulisi täyttää Jumalan tahto paremmin kuin
lainoppineet ja fariseukset tekivät.
Kun luen nykyään vuorisaarnaa, näen
edessäni Jeesuksen, joka opettaa silmät lämpöä säihkyen ja sydän täynnä
rakkautta ja anteeksiantamusta kuulijoitaan kohtaan. En kuule vuorisaarnan sanoja ankarina
käskyinä vaan elämää kannattavina tukipilareina.
Mikä olisikaan tärkeämpää kuin se,
että lähelläni olevat ihmiset voisivat kokea olonsa turvalliseksi? Ajattelen ihmisiä, joiden lähellä on ollut
hyvä olla. Eivät he varmastikaan ole
olleet täydellisiä, mutta he ovat halunneet olla Jeesuksen seuraajia, ja se on
kasvattanut heissä kärsivällisyyttä, anteeksiantavaa mieltä ja rakkautta. He ovat uskoneet saaneensa syntinsä anteeksi,
ja siihen luottaen he ovat voineet syyllisyyden taakasta vapautuneina rakastaa
muita ja heitä armahtaa mielessään.
Usein se, joka ei anna itselleen anteeksi, ei hyväksy lähimmäistänsäkään
sellaisena kuin tämä on. Mutta se, joka
Jumalan armosta kokee olevansa vapaa olemaan oma itsensä, antaa tuon luvan myös
toisille.
Lähimmäisyys on Jeesuksen vuorisaarnan
keskiössä. Jeesus opettaa ihmisten
välisisistä suhteista. Ne ovat
ihmiselämän tärkeimpiä asioita. Jos
eristäydymme maailmasta, pärjäämme ehkä paremmin. Silloin ei synny ristiriitoja. Mutta se ei ole Jumalan tarkoitus. Meidät on tarkoitettu elämään yhdessä. Yhdessä elämiseen tarvitaan yhteisiä
pelisääntöjä. Sen lisäksi tarvitaan
rakkautta ja edelleen rakkautta.
Rakkaudessa voimme kasvaa Jumalan armosta ja Pyhän Hengen voimasta.
Jeesuksen opetusta avasivat apostolit
kirjeissään seurakunnille. Apostolitkin
joutuivat jatkuvasti moittimaan seurakuntia erimielisyyksistä ja kehottivat
kasvamaan anteeksiantavassa ja armollisessa asenteessa. Paavalin kirje galatalaisille avaa hyvien
hedelmien syntyä ihmismielessä meille tutussa raamatunjakeessa, jonka usein
olen aiemminkin lukenut täältä saarnatuolista: ”Hengen hedelmää ovat rakkaus,
ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja
itsehillintä.” (Gal. 5: 22-23).
Rukoilkaamme siis, että Jumala
kasvattaisi meissä näitä hyviä hedelmiä Pyhän Henkensä kautta. Antakaamme hänen tehdä se, aivan niin kuin
Paavali kirjeessäänkin toteaa: ”Teidät on kutsuttu vapauteen, mutta älkää tämän
vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja
palvelkaa toisianne. Antakaa Hengen ohjata elämäänne.”
Ensin on rakkaus, joka loistaa
Kristuksen kasvoista ja tavoittaa meidät.
Jumalan rakkaudesta ja anteeksiantamuksen kokemuksesta syntyy
vapaus. Vapaus synnyttää ilon. Ilo synnyttää rakkautta. Rakkaus kääntää katseen lähimmäiseen. Ja kun rakkaudella palvelemme toinen
toisiamme, jokainen meistä tulee vuorollaan osalliseksi tuosta palvelevasta
rakkaudesta.
Hoitakoon meitä tänään Vapahtajamme
Jeesuksen Kristuksen anteeksiantava rakkaus, kun käymme yhdessä
ehtoollispöytään. Jeesus tahtoo siinäkin
vakuuttaa heikolle ja epävarmalle rakkauttaan ja armoaan. Sinun puolestasi hän on elänyt, kuollut ja
ylösnoussut.


