Jeesus, kiusausten voittaja

1. paastonajan sunnuntai


Evankeliumi, Mark. 1: 12-13
Henki ajoi Jeesuksen autiomaahan. Neljäkymmentä päivää hän oli autiomaassa Saatanan kiusattavana. Hän eli villieläinten joukossa, ja enkelit pitivät hänestä huolta.

Autiomaa.  Mitä tuo sana tuo mieleesi?  Kuivuutta ja hiljaista avaruutta.  Entä edellisessä käännöksessä käytetty sana erämaa?  Ei enää välttämättä kuivuutta, vaan rauhaa ja yksinäisyyttä.  Hiihtolomaviikolla moni kaipaa päästä suomalaiseen valkeiden hankien erämaahan nauttimaan luonnon rauhasta ja hiljaisuudesta, Jumalan luonnon kauneudesta ja levollisuudesta.  Mitä tuo sama sana on tuonut Jeesuksen aikalaisten mieleen?  En voi sitä tietää varmasti, mutta tiedän, mitä öinen erämaa merkitsee länsi-afrikkalaiselle koulua käymättömälle naiselle tai miehelle. Erämaa ei suinkaan ole levon ja rauhan tyyssija.  Päinvastoin.  Se on maa, joka on täynnä vaaroja.  Se on paikka, jossa pahat henget asuvat.  Sieltä löytyy ihmisten sieluja syövien noitien yöllinen kokoontumispaikka, siellä on levottomien sielujen vaellustanner.  Se on ihmistä tuhoavien voimien, demonien ja villieläinten asuinsija.  Yölliseen erämaahan ei ole syytä jäädä. Sieltä on ennätettävä kotinurkille ennen kuin pimeyden henget nousevat omaa varjoelämäänsä elämään.

 

Kun asuimme Senegalissa, naapurissamme asui köyhä perhe.  Perheen isä oli sairas ja voimaton puunhakkaaja, ja siksi Bambi-äidin oli yritettävä hankkia perheelleen kerjuulla elantoa.  Hän itse tai hänen vanhin tyttärensä oli usein meidänkin oven takana iltaruuan aikaan ovea kolkuttamassa.  Joskus ruokaa oli jäänyt yli, niin että siitä oli jakaa naapurin perheelle, joskus kävimme ostamassa perheelle koko säkillisen riisiä, ettei lasten tarvinnut joka ilta tulla oven taakse ruokaa pyytämään.  

Eräänä sadonkorjuun jälkeisenä päivänä Bambi oli päättänyt lähteä kerjuureissulle kotikaupunkimme lähellä sijaitsevaan Fayilin kylään.  Oli sinne toki matkaa noin kahdeksan kilometriä, mikä ei lasta odottavalle äidille ollut kovin helppo taival kulkea edestakaisin yhden päivän aikana.  Bambi kiersi kylässä talosta taloon ja sai kuin saikin vatinsa täyteen tuoreita hirssinjyviä.  Hirssivati päänsä päällä hän lähti illansuussa kotimatkalle, mutta yliarvio lähtiessään kävelyvauhtinsa, niin että hämärä pääsi hänet yllättämään hänen vielä ollessaan erämaassa.  Bambi kertoo kuinka häntä alkoi pelottaa, sillä hän tiesi, miten paljon pahaa pimeä erämaa pitää sisällään.  Hän kulki reippaasti katsoen polulla suoraan eteenpäin, kunnes yht’äkkiä hän havaitsee vasemmalla edessään kirkkaan valoilmiön.  Hän yrittää olla katsomatta valon suuntaan, ja se jääkin lopulta hänen taakseen.  Hän tietää mistä on kyse, sillä hänelle on kerrottu jineistä.  Jini on henki, joka vahingoittaa ihmistä.  Sen kohtaaminen ja siihen päin katsominen sairastuttaa ihmisen mielen.  Ne, jotka ovat nähneet jinin, ovat kertoneet, että se muistuttaa kookasta pitkää ihmistä tai eläintä.  Sillä on kultainen sauva, jolla se osoittaa ihmistä, joka osuu sen tielle.  Jiniin ei saa katsoa, sitä ei pidä olla huomaavinaankaan.  Bambi oli helpottunut, hän oli päässyt ohi.  Mutta ei aikaakaan, kun jini ilmestyy jälleen toiselle puolelle polkua.  Bambi kiirehtii, näky katoaa, tulee jälleen esille, ja tätä kilpajuoksua jatkuu kunnes Bambi saapuu kaupungin reunalle kaivolle, missä kaupungin laitakorttelin miehet ovat juottamassa hevosiaan.  Tämä kokemus lamaannutti Bambin, hän sairastui, masentui, eikä tullut ulos majastaan ennen odottamansa lapsen syntymää. 

Tällaiseen pelkojen ja henkien täyttämään erämaahan meni Jeesus neljäksikymmeneksi päiväksi ja yöksi.  Hän eli siellä, missä kaikki ihmistä uhkaava paha on todellisuutta.  Hän eli siellä, minne kukaan ihminen ei vapaaehtoisesti astuisi.  Hän eli demonien ja villieläinten keskellä.  Mikä oli hänen voimansa tuon pimeyden keskellä?  Hänen voimansa oli Jumalan rauha.  Hänen seuranaan olivat Jumalan enkelit.  Hänen turvanaan oli Jumalan Henki, joka on suurempi kuin kaikki maailman alkeisvoimat, joiden pelossa ihmiset ovat eläneet ja edelleen saattavat elää.

Eräs lähettitoverimme Senegalissa kertoi, kuinka hän käveli pimeässä kaupungissa kotiaan kohti ja tervehti tuttuja naapureitaan matkan varrella.  Pieni poika kysyi häneltä huolestuneena, miten hän uskaltaa kävellä pimeällä tiellä.  Anna-Leena lähetti vastasi lapselle rohkeasti luottavansa Jumalaan.  Jumala pitää huolen pimeässäkin yössä.  

Meille Jeesus on ennen muuta syntien sovittaja, joka vapauttaa syyllisyyden taakasta ja omantunnon ahdistuksista armonsa kautta.  Afrikkalaiselle ja monelle aasialaiselle Jeesuksen apu tulee ennen muuta todeksi niissä tilanteissa, missä Jeesus vapauttaa pelosta.  Jeesus on suurempi kuin mikään pimeässä uhkaava näkymätön pahan voima.  Jeesus tuo pimeään valon.  

Kun Bambin lapsi oli syntynyt, hän sai nimekseen mieheni senegalilaisen nimen.  Pojasta tuli Jegjam, rauhan poika.  Bambi tuli ovelleni jälleen kerjuulle, mutta ei tällä kertaa pyytänyt ruokaa, vaan pyysi, että minä alkaisin opettaa hänelle Jeesuksesta.  Hän sanoi, että hän haluaa uskoa, niin kuin minä uskon.  Niinpä me aloimme kokoontua pihamajassamme kerran viikossa.  Hän toi mukanaan koko lapsikatraansa tuolle oppitunnille.  Kerroin hänelle Jumalasta, joka voi auttaa, ja Jeesuksesta, joka vapauttaa pelon vallasta, kunnes koitti päivä, että hänet ja hänen vanhimmat lapsensa kastettiin ja liitettiin Kristuksen seuraajien joukkoon.  

Jeesus kutsuu meitä valon levittäjiksi.  Jeesus kutsuu meitä elämään todeksi ilosanomaa Jumalan rakkaudesta ja Jumalan voimasta, joka poistaa pelon.  Meidän aikamme pelko ei kytkeydy henkien pelkoon, mutta pelko tunteena ei liene vierasta aikamme ihmiselle.  Oli sinun pelkosi kohde mikä tahansa, oli se pelkoa, josta et saa kiinni, sellaista, joka on näkymätöntä ja käsittämätöntä, niin jätä tuo pelkosi rukouksessa Jeesukselle.  Hän tulee lähellesi, ottaa pelon pois ja pitää sinusta huolta, niin kuin hänestä itsestään pitivät enkelit erämaassa huolta.  Jos pelkosi kohdistuu tulevaan, jos se on sairautta, jos se on työttömyyden pelkoa, tai jos se on huolta lapsista ja lapsenlapsista, anna pelkosi pois.   Et voi murehtimisellasi saada aikaan mitään.  Jätä asiasi rukouksessa Jumalan kämmenelle ja luota uskossa siihen, että hän on suurempi kuin sinun pelkosi ja huolesi. Hän on voimallinen, hän auttaa.  Nosta katseesi pois siitä, mikä uhkaa viedä sinulta rauhan.  Katso ristiinnaulittuun Jeesukseen, joka on eläessään haastanut kaiken sen, mikä uhkaa viedä ihmiseltä mielenrauhan.  Hän on voittanut, ja sinä saat olla tämän voiton omistaja.  Tule rauhaan.  Ole rauhassa.  Ota vastaan hänen voittonsa, hänen, joka on kaikessa kiusattu, ja siksi tuntee myös sinun kiusauksesi ja antaa avun.